Sisällöt

 

Mitä on demokratia? Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Päättääkö joku muu puolestani? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Kuka muodostaa mielipiteeni?

 

Aloitusjaksolla lähdetään liikkeelle suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä ja tarkastellaan yksilöä kansalaisyhteiskunnassa kartoittamalla kansalaisen oikeuksia, velvollisuuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Jaksolla tutustutaan erilaisiin vaikuttamisen muotoihin, pohditaan vaikuttamisen merkityksiä ja ulottuvuutta sekä etsitään itselle ominaisia tapoja, keinoja ja foorumeita vaikuttaa ja osallistua. Ensimmäisellä lähijaksolla tarkastellaan myös median valtaa ja vaikutusta mielipiteen muodostamiseen ja opiskellaan kriittistä medialukutaitoa.

 

 

Toisella lähiopetusjaksolla kartoitetaan vaikuttamiskanavien ja -ryhmien laajaa kirjoa. Tavoitteena on tutustua erilaisiin päätöksentekoon vaikuttaviin tahoihin aina yhteiskunnallisista liikkeistä etujärjestöihin ja puolueisiin asti. Jaksolla käydään läpi kansalaisjärjestökenttää urheiluseuroista kehitysyhteistyöjärjestöihin, tarkastellaan työmarkkinajärjestöjen toimintaa sekä tutustutaan eri puolueisiin ja niiden tehtäviin, puolueorganisaatioon ja vaalijärjestelmään. Lisäksi kehitetään kirjallisia viestintätaitoja.

 

Onko kuntalaisuudesta hyötyä? Miten kuntapalvelut rahoitetaan? Mitä vaikutusmahdollisuuksia kuntalaisella on? Kuntakentän kohtalonkysymykset? Mikä on kotimaakuntani? Mitä maakuntaliitot tekevät? Miksi ja mihin tarvitaan kokoustekniikkaa?

 

Kolmannen lähiopetusjakson aiheena on paikallinen ja alueellinen vaikuttaminen. Kaikilla kansalaisilla on kotikunta ja kotimaakunta, joiden tehtävänä on tarjota asukkailleen monenlaisia palveluja. Tällä opintojaksolla perehdytään kunnan ja maakunnan toimintaan sekä kuntalaisen mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä. Opinnoissa selvitetään myös miten kuntapalvelut rahoitetaan sekä pohditaan kuntakentän nykyisiä ja tulevaisuuden haasteita. Lisäksi harjoitetaan kokous- ja neuvottelutaitoja.

 

 

Viimeinen lähiopetusjakso perehtyy Suomen ja suomalaisten valtioelinten toimintaan paitsi kansallisesti, myös osana Euroopan unionia ja globaalia kansalaisyhteiskuntaa. Tällöin pureudutaan eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin rooleihin sekä keskustellaan julkisen hallinnon tehtävistä. Jaksolla selvitetään myös valtion varojen tulo- ja menovirtoja sekä talousarvion laatimisprosessia.